Vieraskerhoilla tapaturmaton vuosikymmen täyteen

Stora Enson Imatran tehtaiden vieraskerhoilla oli kesäkuussa syytä juhlaan, kun täyteen tuli kymmenen vuotta ilman sairauslomaan johtanutta työtapaturmaa. Yksi tärkeä tekijä saavutuksen taustalla on työroolit ylittävä tiedon välittäminen.

Sodexo on vastannut Stora Enson Imatran tehtaiden vieraskerhojen palveluista vuodesta 2005. Vieraskerhoihin kuuluu viisi kohdetta, joihin Sodexo tuottaa ruoka- ja majoituspalveluita, kokous- ja edustuspalveluita sekä kiinteistöpalveluita.

– Vuosien mittaan palvelukattaus vieraskerhoilla on pysynyt pitkälti samankaltaisena. Noin 50 kilometrin säteellä sijaitsevissa kohteissa on tarjolla monenlaista miljöötä, kuten historiallinen Saimaanhovi korkealla harjulla tehdasalueen läheisyydessä ja Käyhkään hovi Saimaan rantamaisemissa, jossa veden virtaus on voimakas, kertoo vieraskerhoilla vuodesta 2006 työskennellyt Sodexon asiakkuuspäällikkö Tero Ylä-Jussila.

Vieraskerhoilla työskentelee vakituisesti noin 12 sodexolaista. Heidän työnkuvansa elää tarpeen mukaan.

– Yksittäisen työntekijän työnkuva voi ulottua kiinteistönhuoltajan tehtävistä kokin tehtäviin ja tarjoilijan työstä tilahuoltoon. Keittiön työntekijät palvelevat usein myös kassalla, Ylä-Jussila sanoo.

Tarkkaan mietittyä työskentelyä

Toimipaikalla juhlistettiin kesäkuussa 2023 kymmentä vuotta ilman sairauslomaan johtanutta työtapaturmaa. Saavutus on erinomainen ottaen huomioon, että vieraskerhojen vaihteleva työarki ja monipuoliset työnkuvat asettavat omat haasteensa työturvallisuuden toteutumiselle.

– Vieraskerhojen kohteissa on paljon yksintyöskentelyä ja paljon liikkumista, minkä vuoksi työnteon pitää olla tarkkaan mietittyä turvallisuuden takaamiseksi, Ylä-Jussila sanoo.

Hän kertoo, että työtehtävät, joissa työtapaturman riski on tavallista suurempi, tehdään aina mahdollisuuksien mukaan yhdessä työkavereiden kanssa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi kuormien ja kuljetuslaatikoiden liikuttamiset ja tietyt tilahuollon tehtävät.

– Koska työpäivät sisältävät paljon itsenäistä työntekoa, on tärkeää, että jokainen työntekijä on työaikana tavoitettavissa. Siten vältytään epäselviltä tilanteilta ja voidaan tarvittaessa varmistaa, että tiimillä on kaikki kunnossa, Ylä-Jussila toteaa.

Turvalliset toimintatavat juurtuvat esimerkkien kautta

Yksi työturvallisuuden peruspilareista on se, että turvallisuustietoa jaetaan aktiivisesti toimipaikan työntekijöiden kesken.

– Turvallisuus on koko ajan enemmän tapetilla paitsi yleisessä keskustelussa myös ihan työarjessa. Nykyään työturvallisuudesta on luontevaa puhua, mikä näkyy myös siinä, että esimerkiksi kollegan turvattomaan toimintaan puututaan aiempaa herkemmin, Ylä-Jussila näkee. 

Hänen mielestään turvallisuusasioiden käsittelyssä on siirrytty entistä konkreettisemmalle tasolle.

– Turvalliset toimintatavat juurtuvat työyhteisöön esimerkkien ja mallien kautta. Kun asiat esitetään niin, että ne tulevat lähelle jokaisen omaa arkea, ne on helpompi sisäistää. Se kaikki tietysti lähtee kuitenkin yrityksen johdosta ja konkretisoituu toimipaikoilla.

– Meidän tapauksessamme myös henkilöstön vähäinen vaihtuvuus on helpottanut työturvallisuusajattelun jalkauttamista, kun uusia perehdytettäviä tulee suhteellisen harvoin.

Välineiden ja varusteiden valinta tärkeää

Alalla yleisiä tapaturman aiheuttajia ovat kaatumiset ja kompastumiset sekä keittiötyössä viillot ja haavat. Ne ovat vaarana myös vieraskerhojen työarjessa. Vieraskerhoilla turvallisuusriskeihin puututaan rutiineilla, kuten joka-aamuisilla turvallisuuskeskusteluilla, säännöllisillä turvakävelyillä sekä turvahavaintojen tekemisellä. Myönteistä kehitystä on ollut myös oikeanlaisiin työvälineisiin ja -varusteisiin panostamisella.

– Olemme viime vuosina kiinnittäneet aiempaa enemmän huomiota ennen kaikkea työjalkineisiin ja -käsineisiin, vaikka äkkiseltään aihe voi kuulostaa itsestäänselvyydeltä. Esimerkiksi kiinteistöhuollossa, keittiössä ja siirtymillä moni tapaturma voidaan välttää asianmukaisia jalkineita käyttämällä, Ylä-Jussila muistuttaa.

Hyvin pienilläkin muutoksilla voi olla iso vaikutus työturvallisuuteen. Ylä-Jussila ottaa esimerkiksi kenkiin kiinnitettävät irtonastat, joita henkilökunnalle on hankittu talven liukkaita kelejä varten.

Asiakas työturvallisuutta kirittämässä

Ylä-Jussilan mielestä on hyvä asia, että myös asiakas on mukana edistämässä toimipaikan työturvallisuutta. Hän näkee, että yhteistyö on kirittänyt Sodexoa työturvallisuuden kehittämisessä.

– Stora Enso toimii alalla, joka vaatii tiukkoja turvallisuuskäytäntöjä. Meillä on asiakkaan kanssa kaksi kertaa vuodessa turvallisuuspalaveri, jossa suunnittelemme ja kehitämme yhteistä turvallisuuttamme. Asiakas edellyttää Sodexon työntekijöiltä työturvallisuuskortti-, hätäensiapu- ja alkusammutuskoulutuksen suorittamista sekä tietojen päivittämistä säännöllisin väliajoin, mikä luonnollisesti vie omaakin työturvallisuuttamme eteenpäin. Meillä on vastuu raportoida asiakkaalle havaitsemistamme turvallisuuspuutteista, ja olemmekin saaneet kiitosta aktiivisuudestamme tässä, Ylä-Jussila summaa.

Vieraskerhoilla työturvallisuuden kehittäminen jatkuu osana Sodexon strategiaa.

– Työturvallisuuden mittareita kehitetään ja seurataan jatkossakin, ja ensi tilikaudelle toimipaikoille ja työntekijöille on tulossa myös yksilöityjä tavoitteita. Hyvien käytäntöjen jakamista voi ja kannattaa kehittää edelleenkin, sillä toimipaikkatasolla sen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, Ylä-Jussila summaa.